lauantai 17. elokuuta 2019

Mehuasema

Mehustushinnat 2019

  • Omenoiden mehustus 0,65 € / omenakilo 
  • Pastörointi 0,90 € / mehulitra (hintaan sisältyy hanapussi)
  • Yhteensä mehustus + pastörointi + hanapussi hinnaksi tulee 1,10 - 1,20 €/omenakilo

  •  HUOM! Yli 50 kilon erille 10% paljousalennus, jolloin hinnaksi tulee keskimäärin 1,03 €/omenakilo

  • Kotipihan omenamehu kartonkilaatikko 3 litran hanapakkaukselle 2,00 € / kpl         
  • Jos et halua pastörointia, varaa mehulle riittävä määrä kanistereita tai kannellisia ämpäreitä

Valitettavasti meillä ei käy pankkikortti, maksu käteisellä tai laskulla. Mobile Pay käy myös!
Palvelujen ja pakkausten hinnat sis. Alv 24%

Omenoiden mehustuksen ja pastöroinnin kokonaishinta riippuu omenoiden mehukkuudesta. Laskutamme työn mukaan! Keskimäärin kilosta omenia tulee 5,5-6 litraa mehua. Alla olevasta taulukosta näkyy hinnan muodostus omenien mehunsaannon mukaan:


Pelkkä 
mehustus 
€/kg
Omenien 
mehu-%
Pastöroidun 
mehun hinta omenakiloa 
 kohti

Mehulitran hinta   Puristus + pastörointi + hanapussi

0,65 €50 %1,10 €2,20 €
0,65 €60 %1,19 €1,98 € 

Ajanvaraus



Vaihtoehtoisia tapoja
1. Kirjoita viesti facebook-sivulle www.facebook.com/Omenahanse
2. Puhelimella numerosta: 050 430 1270 Varmimmin vastataan iltaisin klo 17-19.
    Jätä soittopyyntö, jos et saa vastausta. Muista sanella viestiin puhelinnumerosi!
3. Tekstiviesti edelliseen numeroon -> Soitamme takaisin mahdollisimman pian.
4. Sähköpostilla osoitteesta hr.ollikainen@gmail.com

Tilauksen yhteydessä meidän olisi hyvä tietää suurinpiirtein omenien määrä, jotta voimme suunnitella päivän työn. Lähetämme aina vahvistuksen aikavaraukselle!

Ohjeet omenien tuojalle

Omenien tuonti
Tuo puhtaat omenat mehustukseen edellisenä iltana muovisissa saaveissa, laatikoissa, ämpäreissä taikka koreissa. Omenat on paras kerätä suoraan puusta, maahan pudonneet saattavat olla ylikypsiä ja ainakin kolhiintuneet pudotessa. Toki maasta / nurmeltakin voi siistejä omenia ottaa. Multaa ei saa olla, eikä pilaantuneita kuten muumiotautisia eikä omenien joukossa myöskään saa olla heinää, omenapuun lehtiä oksista puhumattakaan. Vähäinen määrä toukkia tai omenarupea kuoressa ei haittaa mehussa.

Omenien määrä / mehun määrä
Minimimäärä omenia on 30-40 kg (= yksi puristuserä). Omenat punnitaan ensin astioissaan. Tyhjät astiat punnitaan omenien määrän selvittämiseksi. Omenamehua tulee keskimäärin 5-6 litraa 10 omenakilosta. Kovista ja kiinteistä omenista tulee enemmän mehua kuin pehmeistä. Ylikypsiä jauhoisiksi muuttuneita omenia ei kannata tuoda mehustettavaksi.

Mehun valmistus
Mehustuslaitteessa omenat ensin murskataan ja sitten murskeesta puristetaan mehu siiviläkankaiden läpi. (Jäljelle jäävän omenamassan saa ottaa mukaan jos haluaa.) Siinä on tallella omenankuoren terveelliset aineet. Omenapuriste pilaantuu lämpimässä nopeasti. Mehuasemalla mehustuksessa yli jäävä omenamassa käsitellään biojätteenä.

Pastörointi vai ei?
Pastöroimaton tuoremehu säilyy jääkaapissa vain muutaman päivän. Säilöntää varten mehu pitää pakastaa tai kuumentaa eli pastöroida. Mehuasemalla on pastörointilaite, jonka läpi laskettu mehu pakataan ilmatiiviisiin muovisiin hanapakkauksiin. Pastöroinnin voi tehdä kotonakin kattilassa, ja pakata esim. lämmitettyihin lasipulloihin, jotka suljetaan kumitulpalla. Riittävän kuumassa pastöroitu mehu säilyy tiiviisti suljetuissa pakkauksissa jopa vuoden.

Mehupakkaukset
Mehuasemalla pastöroimme ja pakkaamme pastöroidun mehun 3 litran hanapakkaukseen, asiakkaiden omia pulloja emme ota käsittelyyn. Mehun voi myös pakastaa hanapakkauksessa. Hanapussille voi ostaa pahvisen laatikon, jonka voi käyttää monta kertaa.

Jos et osta pastörointipalvelua etkä halua mehuasi hanapakkauksiin, tuo omenien mukana riittävä määrä puhtaita kanistereita tai kannellisia muoviämpäreitä.

Mehun haku
Omenamehut saa hakea mehustuspäivän iltana tai myöhemmin sovittavana aikana.
Joka toinen vuosi on taas!

Parilliset vuodet ovat OMENAVUOSIA

Mehuasemamme aloittaa 8. mehustussyksyn. Edelleen 'joka toinen vuosi' -sääntä näyttää toteutuvan omenasadon suhteen, tässä seurantamme:

2019 omenasato näyttä jäävän pieneksi. Paljon viestejä tullut, että puut ovat hyvin tyhjiä. Varaudumme mehustamon käynnistämiseen elokuun lopulla, ja mehustamme viikottain pääsääntöisesti lauantaisin.

2018 puut tuottivat paljon omenoita, mutta kuuman ja kuivan kesän aikana puut eivät saaneet riittävästi kastelua ja omenat jäivät pieniksi. Myös pihlajanmarjakoi vaivasi, ja omenia karisi paljon jo raakoina. Mehustettavaksikin omenia toki riitti, eli hyvä syksy kuitenkin!

2017 omenapuut lepäsivät, vain joillakin onnekkailla oli omenia mehustukseen tuotavaksi.

2016 oli tähän mennessä kiireisin syksy. Omena isoja ja mehukkaita!

2015 hiljainen syksy, vielä vähemmän mehustusta kuin 2013 - oma tarha onneksi tuotti jonkun verran, joten mehun makuun pääsimme.

2014 hurja omenasyksy, lehdet kirjoittivat kuinka omenia kärrättiin kaatopaikalle.

2013 olimme varautuneet lisäpäiviin edellisvuodesta oppineina, mutta päivä viikossa riitti hyvin, ihan joka viikko ei tarvinnut koneita käynnistääkään.

2012 omenia oli hurjat määrät, yllätyimme mehustustilausten määrästä kun ei ollut aiempaa kokemusta.

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Hyvä omenavuosi, kuvat sen todistavat!


Eppulainen on meidän ykkösomenalajike.

Pekkakin innostui tänä kesänä tekemään hedelmiä.

Vanhan omenapuun oksat roikkuvat omenien painosta. Tämän lajikkeesta ei ole tietoa.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Milloin omena on käyttökelvoton?

Tämä on taas yksi erikoinen ja omanlaatuinen omenasyksy. Monilla viime vuonna hyvän sadon saaneilla puut lepäävät, mutta toisilla taas omenia on puissa vaikka kuinka ja paljon. MUTTA sieltäkin kuuluu valitusta omenien huonosta laadusta ja siitä, että omenat putoavat puista ennen aikojaan, raakoina.

Omenien karisemiseen syynä voi olla 
1. kuivuus - kesä on ollut sateinen, mutta sadetta ei kuitenkaan ole tullut tasaisesti joka kolkkaan, joten tämäkin voi olla syynä.
2. omenien suuri määrä - puut pudottavat osan omenista, kun eivät jaksa kaikkia kypsyttää.
3. omenien vioitus - toukkien reittiämät omenat eivät jaksa kasvaa, vaan putoavat pois. Tämä selitys on omaa tulkintaa... en oikeasti tiedä miten suuri merkitys toukilla on karisemiseen, sattuuko vain nämä oireet esiintymään samana vuonna?

Ristiriitaista tietoa toukkien aiheuttamasta vahingosta
HML:n (Hedelmän ja marjanviljelijäin liitto) tiedotteessa, joka julkaistiin elokuussa useissa lehdissä, neuvottiin yksiviivaisesti hävittämään toukkien pilaamat omenat. Onneksi Etelä-Karjalan Martoista asiaa oikaistiin Etelä-Saimaan artikkelissa tällä viikolla, siinä todettiin että rupisesta omenasta voi tehdä vaikka mehua! Laitoinkin HML:n sivuille viestin, että toukkaisten omenien saama tuomio on liian ankara ja haitallinenkin mehuasemien kannalta.

Millaisia omenia voi käyttää? 
Tätä on kyselty minultakin. Miten erottaa kolhun tai 'mustelman' pilaantumisesta? Yritänpä tässä avata asiaa. Tutkin oman puutarhan omenissa näkyviä vioituksia kuitenkaan menemättä tarkempaan toukkien lajimääritykseen, johon en edes pysty.


Tämä Vuokko on pudonnut ja saanut pitkänmallisen 'mustelman'. (omenassa näkyy myös pari rupipistettä). 

Mustelmasta ei ole mitään estettä käytölle syönti- tai mehuomenana. 

Solukko on kuitenkin hieman ruhjoutunut, mikä vaikuttaa varastointisäilyvyyteen. Vioittuman kautta alkaa pilaantuminen nopeammin kuin vaurioitumattomalla omenalla.



Toisessa Vuokossa näkyy, kuinka mustelma on alkanut tummua eli ruhjeesta on alkamassa pilaantuminen.



Kovin pitkälle pilaantuminen ei ole vielä edennyt tällä omenalla. 

Tämän omenan voi hyvin käyttää - pilaantuneen kohdan voi leikata pois jos epäilyttää.








Tällä Vuokolla pilaantuminen on alkanut omenaruven tekemästä pienestä halkeamasta. 

Vaikka näyttää, että ruskeaa on vain pieni osa omenasta, en suosittele käyttämään.

Koko laajuus näkyy alla olevasta halkaisukuvasta.

Älä käytä omenaa, jossa on 'pahan näköistä' ruskeaa! Tällaista omenaa ei oteta mehuomenien joukkoon.




Omenarupi pelkästään on vain kuoressa. Tällä Vuokolla on paljon rupipilkkuja, mutta kuten halkaisukuvasta näkyy, rupi ei mene omenassa pintaa syvemmälle!










Pinnassa oleva rupi ei haittaa!






Muumiotauti on omenan itiötauti, joka alkaa vioittuneesta kohdasta. 

Muumiotautista omenaa ei varmasti kenenkään tulisi mieleenkään syödä! Ei siis myöskään mehustukseen.



Ja sitten paljon puhuttaneisiin pihlajanmarjakoin toukkiin. Tällä vielä raa'alla Eppulaisella on useita jo umpeen menneitä toukanreikiä. Alemmassa kuvassa näet tämän omenan sisälle!

Näyttä siltä, että omena on jo mennyt parempiin suihin... 

Syönti- tai piirakkaomenana en tätä käyttäisi, mutta mehustuksessa toukkakäytävät eivät haittaa. 



Tällä Vuokolla on monta vaivaa: omenaruven aiheuttama halkeama sekä toukanreikiä. 
Alemmassa halkaisukuvassa näkymä ei kuitenkaan ole kovin toivoton.




Voi käyttää!!


Maahan pudonneitakin omenoita 
voi käyttää, kunhan ne ovat muutoin käyttökelpoisia. Jos aiot kerätä pudokkaita vaikkapa mehuasemalle vietäväksi, kerää omenat päivittäin suojaan varastoon. Omenat säilyvät hyvin jonkin aikaa ulkolämpötilassa, mielellään varjossa ja suojattuna haittaeläimiltä (linnut, jyrsijät). 
Tämä Eppulainen on raakanakin maistunut jyrsijälle omenatarhassa. 

Älä käytä lintujen nokkimia tai jyrsijöiden pureksimia omenoita!

Hyvä nyrkkisääntö on, että mehustukseen voit tuoda sellaisia omenia, joita voit ajatella syöväsi. 

Toukkien kohdalla kannattaa seulaa vähän harventaa, eli omenista voi tehdä mehua vaikka sisällä olisi toukkakäytäviä. 

Irrota ja siivoa omenista oksat ja lehdet - ethän söisi myöskään niitä!